Perheeseen tulee pentu

sisällys:



POHTIMISEN AIHEITA

(takaisin)

Koiran hankintaa tulee aina harkita hyvin perusteellisesti. Tärkein kysymys mihin on pystyttävä vastaamaan on 'Onko koiralle tarpeeksi aikaa?' Lenkeillä käyminen ja koiran kanssa ulkoilu on suoritettava sekä kesällä että talvella, satoi tai paistoi.

Entäpä asuinympäristö? Varsinkin kaupungissa on usein hankalaa löytää sopivia ulkoilumaastoja joissa sekä omistaja että koira voivat nauttia liikunnasta. Onneksi erilaisia koirarotuja on satoja ja niiden joukosta voi löytää juuri sen oikean 'karvaisen kaverin'.

KALLIS HARRASTUS?

(takaisin)

Kun ollaan jo niin pitkällä koiran hankintaprosessissa, että oikea rotu on löytynyt ja mahdollinen kasvattajakin on valittu, on hyvä ottaa pari iltaa vapaaksi muista askareista ja perehtyä jo ennalta koiran hoitoon ja sen omistamiseen liittyviin asioihin. On esimerkiksi hyvä laskea kustannuksia, jotta talous ei koe mitään suunnattomia mullistuksia uuden perheenjäsenen myötä.

Menoerät koiran hankkimisen yhteydessä ovat aika suuria. Jo itse pentu on arvokas, mutta niin ovat myös kaikki ne tarvikkeet ja lisäkustannukset, joita se tuo tullessaan. On syytä laskea rokotusten, ruoan ja mahdollisen vakuutuksen hinnat koiranpennun ostamiseen vaadittavan summan lisäksi. On myös otettava huomioon erilaiset 'piilevät' menot kuten esim. paikalliseen koiraharrastuskerhoon liittyminen, lelut, näyttelymaksut ja vaikkapa koirakirjat.

Kulujen jatkuvuus on tietysti ilmeistä: koira pitää viedä eläinlääkäriin säännöllisesti rokotettavaksi ja sen ruokaa on jatkuvasti ostettava. Jos koira sairastuu, eläinlääkärikustannukset voivat nousta hyvinkin korkeiksi. Tällöin vakuutus on avuksi, mutta on hyvä muistaa, että niissäkin on aina omavastuu ja ne eivät korvaa rokotuksia tai sairauksista johtuvia erikoisruokia.

OPETTELE ETUKÄTEEN

(takaisin)

Kun raha-asiat on selvitetty, on aika perehtyä pennun hoito-ohjeisiin. Usein kasvattaja antaa nämä ohjeet vasta pennun mukana, mutta silloin ne helposti unohtuvat ja hukkuvat siinä hälinässä ja hässäkässä mitä pari kuukautta vanha pentu 'kylvää ympärilleen'. Jos taasen ostaja pyytää kirjalliset hoito-ohjeet ennen koiranpennun luovutusta, aikaa ja motivaatiota niiden lukemiseen riittää eri tavalla. Nämä ohjeet muistuvat sitten helposti mieleen pennun kanssa touhutessa ja olokin on varmempi, kun on tullut jo etukäteen opiskeltua koiranhoidon aakkosia.

Ennen pennun tuloa on myös hyvä siivota koti siihen kuntoon, että pennun on helppoa ja turvallista asua uudessa kodissaan. Sähköjohdot on hyvä pistää pois näkyviltä ja ulottuvilta. Pennut tunnetusti pureskelevat kaikkea mielellään oli kyseessä sitten kodin tyylihuonekalut tai korvalappustereot. Koskaan ei voi tietää, mihin pikku naskalihampaat mieltyvät seuraavaksi. Tämän takia ei pennun ulottuville pitäisi jättää mitään arvokasta (uudet nahkakengät), vaarallista (sähköjohdot, kaatuvat huonekalut tai tavarat) tai myrkyllistä (pesuaineet, myrkylliset kasvit).

Ihannetapauksessa uuteen kotiin on tehty valmiiksi 'super-turvallinen' aitaus tai alue, jossa pentu voi olla omistajien ollessa poissa kotoa. Tällä alueella pennulla on oltava mahdollisuus juoda kun sen on jano (raikasta vettä!), nukkua kun sitä väsyttää (pehmoinen huopa tai koiran peti) ja käydä tarpeillaan kun on hätä (sanomalehtinurkkaus).

RAKKAUTTA EI VOI OSTAA, PAITSI KOIRANPENNUN MUODOSSA

(takaisin)

Uusi perheenjäsen tarvitsee unta ja huolenpitoa, uusi omistaja kärsivällisyyttä ja aikaa. Suurin kompastuskivi pennunomistajalle voi olla sisäsiisteyteen koulutus. Pentu oppii sisäsiistiksi sitä nopeammin mitä helpommaksi se sille tehdään. Tietysti tähänkin vaikuttavat monet asiat, elinolosuhteet, ruokailuajat ja omistajan työajat vain muutamia mainittuna.

Pennun ikä on myös oleellista, sillä luovutusikäinen pentu ei vielä pysty pidättelemään hätiään siinä missä aikuinen koira. Siksipä koulutuksessa auttaa sanomalehtialue, johon pennun on lupa tehdä tarpeensa kun se ei ehdi pyytää ulos. Alue on hyvä asettaa lähelle ovea, jolloin sen käyttämiseen rohkaistu pentu hakeutuu sinne uudelleenkin. Jos näkee pennun lähestyvän sanomalehtiä ja sitten kiertävän kehää etsiessään pissa-paikkaa, on hyvä kopata se syliin ja viedä heti ulos tarpeilleen. Kun pentu on tarpeensa suorittanut, on erinomainen käytös hyvä palkita välittömästi kehuin ja/tai jollain herkulla.

Johdonmukaisuus niin sisäsiisteydessä kuin muussakin koulutuksessa on tärkeää ja näkyy tuloksissa. Vie pentu ulos aina kun se herää ja heti kun se on syönyt.

Nukkuvaa koiranpentua ei saa häiritä. Ei vaikka mikä olisi. Se tarvitsee unensa kasvaakseen ja pysyäkseen terveenä. On hyvä viettää aamulla kunnon leikkituokio ennen töihin lähtöä, näin pentu jää tyytyväisenä ja väsyneenä kotiin sen sijaan, että se olisi juuri parhaassa vireessä pistää poskeensa puoli asuntoa.

UUSI KOTI - UUDET KUJEET!

(takaisin)

Ensimmäisenä päivänä uudessa kodissa ei tarvitse esitellä koiralle kaikkia sukulaisia, naapureita, naapureiden kissaa, koiraa tai kania. Ensimmäisen viikon aikana voi sitten kaikessa rauhassa esitellä muutaman asian/ihmisen/paikan kerrallaan. Perheen muut lemmikit on hyvä esitellä (tarvittaessa tiukan) valvonnan alla.

Luovutusikäinen pentu on erittäin vastaanottavainen - kehut ja kiellot menevät perille välittömästi. Pennun uteliaisuus on huipussaan ja siitä suoraan seuraannolliset tapahtumat jäävät sen muistiin helposti. Pentua on hyvä totuttaa tässä vaiheessa kaikenlaiseen käsittelyyn harjaamisesta ja kynsien leikkaamisesta lähtien. Juuri tässä iässä aloitettu hoidon opetus on sekä omistajalle että pennulle välttämätöntä. Omistaja oppii tekemään tietyt hoito-askareet huolella ja säännöllisesti, ja pennun kannalta hoito on tietysti osa koulutusta ja keskinäisen luottamuksen rakentamista.

Koiran nimi otetaan käyttöön välittömästi ja sitä toistellaan sopivissa tilanteissa lempeällä äänellä. Koskaan ei saa torua koiraa käyttämällä sen nimeä vihaisella äänellä, vaan on opetettava koiralle erillinen kieltosana, joka kertoo sille sen tekevän jotain väärin. Edelleen johdonmukaisuus ja maltti on valttia. Niin kauan kun opettaa kärsivällisesti ja johdonmukaisesti, pentu oppii sisäsiistiksi, tulemaan luokse ja vaikka sirkustemppuja!

PERUSTOIMENPITEET

(takaisin)

Kynsienleikkuuta on hyvä harjoitella aluksi vaikka joka päivä, jos tarve niin vaatii. Kun tästäkin hoitotoimenpiteestä tehdään tuttua ja turvallista, on se miellyttävää sekä omistajalle että koiralle. Hyvä tapa on leikata kynnet esim. pesun yhteydessä mutta kuitenkin vähintään kerran pari kuukaudessa.

Cavalierin korvat saavat iän myötä runsaat hapsut ja siksi korvia on syytä seurata säännöllisesti, jotta koira välttyy esim. korvatulehduksilta. Korvia kannattaa myös putsata joka toinen viikko, vaikka samalla kun leikkaa kynnet.

Cavalierien silmänaluset on hyvä puhdistaa mahdollisista rähmistä päivittäin ja on syytä tarkkailla, ettei mahdollisesti muodostuva rähmä ole sameaa, jolloin se voi viitata tulehdukseen.

SUU AUKI!

(takaisin)

Pennun maitohampaat vaihtuvat pysyviin hampaisiin noin 4 kuukauden iässä. Kulmahampaat eivät aina vaihdu itsestään, jolloin eläinlääkärin on vedettävä ne pois viimeistään silloin, kun uudet hampaat ovat kasvaneet maitohampaiden rinnalle. Tässä tapauksessa auttaa hampaiden heiluttelu, jolloin tuntee miten kovasti ne ovat ikenessä kiinni.

Koirien hampaidenhoitoon tulisi kiinnittää huomiota siinä missä omistajan omien. Tarkoitukseen sopivat puruluut ja koirien hammastahnat ja harjat (tai jopa pelkästään sormen ympärille kiedottu sideharso) auttavat puhdistamaan hammaskiveä pois hampaan pinnalta ja näin ollen voivat ehkäistä suurilta laskuilta, jotka eläinlääkärin suorittama hampaiden puhdistus tai poisto aiheuttaa.

KAMPA KÄTEEN!

(takaisin)

Turkinhoito on cavalierin ollessa kyseessä suhteellisen helppoa, jos muistaa harjata sen läpi huolellisesti kerran pari viikossa. Cavalierin voi pestä aina kun se on likainen ja ennen pesua, kuten myös viikoittaisen harjauksen yhteydessä, on hyvä etsiä korvien takaa ja kainaloissa olevista 'ongelma-alueista' koiran sinne piilottamat takut. Kun takut huomaa ajoissa, ne saa harjaamalla selviksi eikä tarvitse turvautua saksiin. Huolellisella puolentunnin harjauksella välttää siis monen tunnin selvitystyöt.

Turkin hoidon yhteydessä on hyvä käydä läpi myös ihon kunto ja etsiä mahdolliset ulkoloiset. Eläinlääkäri tai koiran kasvattaja kertoo miten toimitaan, jos jotain epäilyttävää löytyy.

VAAHTOKYLPYJÄ

(takaisin)

Koiraa pestäessä on huomioitava että käytettävä pesuaine soveltuu juuri oman koiran turkille ja että se laimennetaan ohjeiden mukaan. Huonosti huuhdeltu shampoo aiheuttaa hilseilyä ja riittämätön hoitoaine ei suojaa turkkia kulumiselta, eikä korvaa shampoon pois-pesemää kosteutta tai turkin luonnollista 'rasvaa'. Varsinkin nuoren koiran ollessa kyseessä on koira pesun jälkeen kuivattava huolellisesti ja auttaa paljon, jos opetat jo pennun sietämään föönausta (pienissä annoksissa kerrallaan!). Kuivaus kannattaa aloittaa jaloista, koska niin kauan kun ne ovat märät koira palelee helposti.

Varsinkin kurakeleillä koira likaantuu erittäin nopeasti. Suojapuku suojaa vatsanalusen, mutta tassut on pestävä jokaisen lenkin jälkeen. Talvella käytettävä tiesuola voi aiheuttaa ihottumaa, jos se jää anturan pintaan tai varpaiden väliin muhimaan.

KYLLÄ NÄLKÄ KOIRAN KOTIIN AJAA

(takaisin)

Luovutusikäisestä noin puolen vuoden ikään asti pennulle tulee tarjota ruokaa kolme kertaa päivässä. Pennun kasvattaja antaa aina yksityiskohtaisemmat ohjeet ruokinnan osalta ja on tärkeää jatkaa saman ruoan syöttämistä. Ruokinnan määrän ja laadun vaihtaminen ei tule kysymykseen, mikäli omistajalla ei ole riittävää kokemusta entuudestaan. Jos syötetään valmista täysravintoa on pakkauksessa painon mukaan laskettavat ohjeelliset päivittäiset annokset.

Kun koira on puolivuotias voi ruokintakertoja vähentää kahteen. Aikuinen koira syö omistajan päiväjärjestyksestä riippuen 1-2 kertaa päivässä ja ruoan määrä on tietysti suhteutettava koiran saamaan liikuntaan ja yleiskuntoon.

Kasvuikäisen pennun tulee olla pyöreä, mutta ei missään tapauksessa lihava. Liikalihavuus aiheuttaa koiralle samoja vaivoja kuin ihmiselle. On hyvä harkita tarkoin ennen kuin heltyy cavalierin suklaasilmien tapitukseen, sillä myös herkkupalat ja palkkiot on otettava huomioon koiran ruokinnassa! Ja on hyvä muistaa edelleen, että koiralla on oltava aina raikasta vettä saatavilla.

Jos syötetään kotiruokaa on käsillä oltava asiantuntijan apua. Esimerkiksi eläinlääkäri Merja Hellemann on kirjoittanut pienen, mutta tuhdisti asiaa sisältävän kirjan koiran ruokinnasta. Toisin kuin syötettäessä täysravintoa (jossa on jo valmiiksi laskettu tarvittavat ravintoaineet ja niiden suhteet toisiinsa), kotiruoan ohella on monesti syötettävä erilaisia lisäravinteita. Eläinlääkärit osaavat auttaa perustietojen kanssa mutta jälleen kerran koiran kasvattajalla on enemmän rotukohtaista tietoa ravinnon tarpeen suhteen.

NE VÄLTTÄMÄTTÖMÄT 'PAHAT'

(takaisin)

Pentu rokotetaan ensimmäistä kertaa kun se on noin 12 viikon ikäinen. Tällöin annetaan penikkatauti ja parvo-rokotus, jotka uusitaan kuukauden kuluttua. Silloin annetaan myös Rabies-rokotus. Seuraava rokotus on vuoden päästä. Nykyään rokotteissa voi olla myös lisättynä suoja tarttuvaa maksatulehdusta vastaan (nelosrokote).

Eläinlääkäri kertoo parhaiten, miten rokotukset ovat voimassa ja mitkä ovat sen hetkiset rokotusmääräykset. Edellä mainitut neljä rokotusta uusitaan vuoden kuluttua ja siitä eteenpäin kahden vuoden välein - poikkeuksena parvo, jonka voi otattaa vuoden tai jopa puolenvuoden välein riippuen tarpeesta (matkustus riskialueille tms.).

Rokotuksista tulee merkinnät rekisterikirjaan (tai kansainväliseen rokotuskirjaan), joten se on otettava mukaan rokotuksiin mentäessä. Vielä rokottamaton pentu on aina syytä pitää erillään vieraista koirista.

Pentu madotetaan kasvatuskodissaan ensimmäiset kolme-neljä kertaa. Ennen rokotuksia on hyvä antaa matokuuri ja yleensä n. 1-2 kertaa vuodessa ellei eläinlääkäri muuten määrää. Tuubissa oleva matolääke (tahna), jota saa apteekista on helppoa annostella varsinkin kun kyseessä on pentu. Pakkauksen annosteluohje on syytä lukea huolellisesti.

MUKANA MENOSSA!

(takaisin)

Matkustaessa koiran kanssa on hyvä ottaa mukaan tiettyjä tavaroita koiran hyvinvoinnin kannalta:

Vesipullo ja kuppi (tai suihkupullo), hyvä talutushihna, kaulapanta tai valjaat, sekä oma peti (eli tuttu viltti tai pyyhe). Luonnossa matkatessa on mukana varmuuden varalta hyvä olla kyypakkaus. Kyytablettien ohjeet on hyvä lukea ennen kuin tositilanne yllättää. Nykyään on olemassa myös erilaisia keinoja suojata koiraa 'punkinpuremilta', jotka varsinkin saaristo-alueilla voivat aiheuttaa vakavia jälkiseurauksia (borrelioosi).

Kun koiraa kuljetetaan autossa on sille turvallisia paikkoja verkolla eristetty osa takana, turvavöillä kiinnitetty kuljetusboksi tai koiran turvavöissä takapenkillä. Edessä pidettäessä on ainoa oikea paikka 'pelkääjän-puolen' lattialla. Mitä kuljetustapaa alussa käytetäänkin, sen koira jatkossakin helpoimmin omaksuu.

Koiraa ei saa koskaan jättää kuumaan autoon tai paikkaan, jossa se ei pääse suojaan auringolta!

HYVÄ TIETÄÄ

(takaisin)

Koiravero koskee lähes kaikkia kaupungissa asuvia koiranomistajia ja sen suuruus vaihtelee asuinpaikkakunnan mukaan. Helsingissä asuvat maksavat veroa 50 euroa vuodessa per koira.

Samalla kun puhutaan lainsäädännöstä on myös hyvä muistaa että kaupunkien järjestyssääntö sisältää pykälän, joka koskee koiria. Kaikkein tärkein näistä säännöistä on varmasti koirien kytkettynä pitäminen, mutta myös jätösten keräämiseen tulisi panostaa. Oman kunnan/kaupungin kotisivuilta voi lukea, kerätäänkö alueella koiraveroa ja mitkä ovat paikalliset järjestyssäännöt koirien osalta.

IHMISEN PARAS YSTÄVÄ

(takaisin)

Koiran kasvattaja on ensimmäinen, joka haluaa tietää miten uudessa perheessä sujuu. Kasvattaja on myös ensimmäinen, jolta saa tietoa mieltä askarruttaviin koira-kysymyksiin.

Harjoitus tekee mestarin myös silloin, kun kyseessä on koiranhoito. On suhteellisen helppoa saada koiran kiintymys osakseen, mutta sen kiintymyksen ja luottamuksen ansaitseminen hyvällä hoidolla on arvossaan mittaamatonta.

VARUSTELISTA


(takaisin)

- peti, esim. aluksi pahvilaatikko ja huopa
(pienikokoisen koiran ollessa kyseessä iso tyynyliina jonka sisällä taiteltu viltti käy erinomaisesti ja on helppo pestä)

- ruokakuppi ja vesikuppi (pidettävä aina puhtaina, joten hyvä olla joko metallisia tai keraamisia)

- kaulapanta

- talutin (ensimmäisen vuoden aikana ei kela-talutinta ja ei mielellään myöhemminkään)

- metallikampa ja harja (karstakin käy)

- koiran kynsisakset

- pyyhe

- koirashampoo ja hoitoaine

- turvallisia leluja joista ei irtoa osia/palasia
(esim. pyyhe joka on solmussa)

ELÄINLÄÄKÄRIKULUJEN ESIMERKKEJÄ


(takaisin)

(pääkaupunkiseutu; hinnat vaihtelevat vastaanottokohtaisesti!)

poliklinikkamaksu (lisätään aina) n. €17,-
peruskäyntimaksu n. € 40,-
rokotukset (penikkatauti+parvo+rabies) n. € 50,-
mikrosirun laitto n. € 70,-
anaalirauhasten tyhjennys/huuhtelu rauhoitettuna n. € 65,-
virallinen silmätarkastus n. € 50,-
hammaskiven poisto ja kiillotus n. € 75,-

RUOKINNAN PIENI A JA O


(takaisin)

VÄLTETTÄVÄÄ: maito suurina annoksina, luut ja rustot, raa'at juurekset, raaka kala, raaka kananmunanvalkuainen, suklaa, mausteiset ruoat, väriaineita sisältävät ulkomaiset massaluut (vatsa menee sekaisin suurista annoksista).

SUOSITELTAVAA: ruoan tarkka mittaaminen, koiran painon tarkkailu (silmät voivat valehdella), uuteen ruokaan pikkuhiljaa vanhan joukossa totuttaminen, (gefilus-)piimä tai keitetty riisi ja sen ja sen keittoliemi jos vatsa on sekaisin.

(Hellemann Merja, Koiran Ruokinta, 1990)

HYVIÄ LINKKEJÄ NETISSÄ:

(takaisin)

PÄÄKAUPUNGIN JÄRJESTYSSÄÄNTÖ, koiravero, koira Helsinkiläisenä:
http://www.hel.fi/hkr/viher/koira.html


LÄÄKKEISTÄ, hoidosta JNE.:
http://www.animalhealth.orion.fi/


KENNELLIITTO - koira kuntalaisena: http://www.kennelliitto.fi/koirakuntalaisena.htm

KENNELLIITTO - koiranomistajan perusohje:
(kennelliiton 'sopimus koiran kaupasta'-lomakkeen takapuolella!)
http://www.kennelliitto.fi/lomake/

© Sara Swanljung / 2002..2007 - tekstin kopioiminen sallittu vain kirjoittajan luvalla